Ainakin Mummo muuttaa sunnuntaina kotiin mökiltä. Minulla on huono omatunto. Kaikki sanovat ettei tarvitse olla. Mutta kun on. Me saatamme vielä lasten kanssa jäädä mökille ja ainakin olemme menossa perheen kanssa seuraavalla viikolla neljäksi päiväksi mökille ihan keskenämme. Mummo jää silloin kotiin.

Eihän tuossa mitään. Olemme olleet mökillä yli neljä viikkoa Mummon kanssa ja ansainneet toki omaakin lomaa. Mutta kun mökki on Mummon ja kaikki edelliset kesät Mummo on ollut mökillä kuin tatti. Olen valehtelematta ollut mökillä ilman Mummoa viimeisen kymmenen vuoden aikana varmasti alle viisi kertaa yötä. Siksi loma mökillä ilman Mummoa tuntuu luksukselta, mutta myös jotenkin väärältä.

Mummo aavistaa, että kohta muutetaan. Hän kyselee joka päivä, että tänäänkö muutetaan, vai koska. Sunnuntainako? Onko tänään lauantai? Levottomuus on ollut aika hyvin poissa mökillä. Siellä on niin tuttua ja turvallista. Mutta ei sielläkään kokonaan voi rauhoittua. Levottomuus näkyy siinä, että Mummo kulkee ympäriinsä. Hän käy rannassa monta kertaa päivässä, ihan vain muten vain.

Täytyy opetella itsekin uusille tavoille. Kuten kesän alussa taisin kirjoittaakin, nykyään me valitsemme sen, etä otamme Mummon mukaan mökille, se ei olekaan enää itsestäänselvyys. Mielenkiintoista on myös ollut seurata kyläilevien sukulaisten hermojen kiristymistä Mummo kanssa. Huomaan, että hermot menevät aluksi aika nopeasti. Sitä alkaa tiuskia Mummolle. Pian kuitenkin tajuaa oman käytöksensä ja yrittää purra huulta ja olla hiljaa. Jossain vaiheessa, varmaan parin viikon jälkeen Mummolle vain nauraa. Sillä tavalla hyväntahtoisesti tietysti. Mutta ainakaan hermot eivät niin helposti mene. Ihan hyvä että muutkin sukulaiset ovat joutuneet näkemään Mummoa mökillä, antavat ehkä arvoa meidän jaksamisellemme. Vaikka totuuden nimissä täytyy sanoa, että kun mökillä ollaan van perheen kesken, meidä vakiasukkaiden, ei Mummo ole läheskään niin hermostuttava kuin silloin kun kylässä on joku, vaikka vain sukulainen. Varsinkin kun ihmisiä on paljon Mummo alkaa hermostua ja hänestä tulee entistäkin levottomampi ja mahdottomampi. Ja ehkäpä säästän kertomukset Mummon käytöksestä alkoholinvaikutuksen alaisena toiseen kertaan. Huh, silloin minä menin kauas Mummon ulottumattomista.