Tämä on minun mummoviikkoni. Olen sen verran vapaalla töistä, että ajattelin tavata Mummoa oikein pitkään, istua hänen luonaan monta tuntia tai jos sää on hyvä viedä kävelylle.

Viikonloppuna me muut sukulaiset tapasimme, istuimme iltaa ja juttelimme Mummosta. Neuropsykologiserkkuani tentattiin ja hän yritti selittää Mummon käytöstä tieteellisesti. En oikeastaan tiedä miksi. Ei minun tarvitse tietää miksi Mummo toistaa samoja asioita koko ajan. Onhan se ehkä jollekin helpottavaa tietää, että toisto luo Mummolle turvallisuuden tunnetta ja että toistettava asia voi olla ihan sattumanvarainen. Siitä nyt vaan on tullut se turvasatama.

Minä en enää yritä ymärtää Mummon tautia ja tilaa. Olen päättänyt, että niin kauan kuin Mummo tunnistaa minut ja nauttii selvästi seurastani, olen itse vain onnellinen tilanteesta ja yritän itsekin nauttia. On ihan mahdollista, että edessä on aika, kun Mummoa on ihan todella vain velvollisuudentunnosta tavattava. Nyt se on kuitenkin vielä ihan mukavaa. Se on toisinaan tietysti myös raskasta, mutta myös mukavaa. En yritä miettä mitä hyötyä Mummolle on tapaamisistamme ja mitä voisin tehdä Mummon tilan parantamiseksi. En usko että on paljoakaan. Eikä se mielestäni ole oleellistakaan. Oleellista on se hetki jonka olen Mummon kanssa ja jolloin näen Mummon olevan onnellinen seurastani. En murehdi sitä ettei tapaamisestamme jää Mummon päähän välttämättä mitään muistijälkeä. Olen opetellut ajattelemaan hetkiä. Se hetki jonka olemme yhdessä on tärkeä. Ei mikään muu.

Tässä olisi lmeiseti vähän opettelmista muilla sukulaisilla. Toisilla kun on tunne, että mitä hyötyä tästä kaikesta on. Siitä on se hyöty, että sen hetken jonka vietämme Mummon kanssa, Mummolla on hyvä ja turvallinen olo. Hetken arvo ja hyöty on siinä. Ei Mummon kanssa voi ajatella oikein muuta kuin hetkiä.

Yhden asian serkkuni kuitenkin sanoi, jota jäin miettimään. Me emme voi tehdä tälle taudille mitään. Se on ja pysyy ja etenee. Vauhdista vain emme tiedä. Mutta me voimme pitää huolen siitä, ettei Mummolle tule muita vaivoja jotka sitten saattaisivat vaikuttaa tähänkin tautiin. Jos Mummo masentuu, on aika todennäköistä, että sillä on huonoja vaikutuksia alzheimeriinkin. Ja jos pidämme Mummon liikkeessä, on silläkin oma arvonsa. Liikkuva hyvinvoiva Mummo kuullostaakin paljon paremmalta kuin omassa huoneessa nököttävä masentunut Mummo.