Hiljaisuus blogissa johtuu oman elämäni kiireistä ja Mummon elämän hiljaisuudesta. Mummo elelee hiljaiseloaan palvelutalossa aivan kuten ennenkin. Taudin eteneminen kuitenkin näkyy pienissä asioissa. Käynnit Mummon luona ovat piinaavia, mutta Mummon vuoksi niitä jaksaa. On raskasta istua Mummon sohvalla ja vastata samoihin kysymyksiin uudestaan ja uudestaan. Usein kun menen Mummolle, hän katsoo televisiota. Aika usein häneltä on unohtunut silmälasit päästä. Minulla ei ole mitään käsitystä siitä mitä Mummo silloin näkee. Voisin kuvitella, että hänen näkynsä on aika huono ihan laseillakin ja ilman laseja todella huono. Kertoo varmaan aika paljon Mummon tilasta, ettei hän itse osaa kaivata laeja, jos hänelle ei niitä ole muistettu aamulla laittaa. Ongelmallista on tietysti myös se, että Mumo torkkuu usein päiväunia sängyssään ja ottaa lasit silloin itse pois päästä, mutta unohtaa laittaa ne herättyään.

Kun Mummo katsoo televisiota, hän ei pysty seuraamaan ohjelmia juuri ollenkaan. Usein hän sanookin television olevan päällä lähinnä seuran vuoksi. Kun olen Mummolla kylässä ja televisio on päällä, hän saattaa kysyä monta kertaa kuka ruudussa on ja pyytää minua selittämään mitä tapahtuu. Se on mahdotonta. Viimeksi kun kävin Mummon luona, hän oli lyehntänyt pyyntönsä: "Kerro pieniä hauskoja tarinoita." Muotoon: "Kerro." Minusta tässä pienessä lauseessa kuvastuu hyvin taudin eteneminen. Lauseet, kuten kaikki muukin, lyhenee.

Joulu meni perinteisesti niin, että Mummo oli meillä. Hän oli väsynyt, mutta vaikutti ihan onnelliselta. On vaikea sanoa kuinka paljon Mummo muistaa meitä. Hän on onnellinen, kun ympärillä on hymyileviä ja touhuavia ihmisiä. Ehkä osa meistä on jotenkin tuttuja. Hän ei kuitenkaan koskaan hämmästele sitä keitä me olemme, vaan on tyytyväisesti mukana. Luueln, että minut hän sekoittaa yhä useammin äitiini, mutta se on aika ymmärrettävää, sillä olemme hyvin samannäköisiä ja muistutan erityisesti äitiäni saman ikäisenä.

Mummon hengitys on raskasta ja joskus hänen nukkuessaan sitä pysähtyy kuuntelemaan ja odottamaan jatkuuko katkonainen hengitys. Aina se on jatkunut. Yritän käsittää, että Mummo voi elää vielä monta vuotta, että elämästä hiipuminen voi kestää kauan. Tuntuu siltä, kuin elämän liekki olisi jo sammunut, mutta hiillos on vielä pitkään kuuma ja kytee.